Tiedätkö, mitä on pinnan alla? Kuntotutkimuksen tarkoituksena on selvittää rakenteiden kunto pintaa syvemmältä. Kuntotutkimuksen laajuus määritetään tapauskohtaisesti siten, että saadaan riittävät tiedot rakenteiden kunnosta ja mahdollisen korjaustarpeen laajuudesta.

Kuntotutkimus voi kohdistua koko kiinteistöön tai yhteen rakenneosaan. Kuntotutkimus on kuntotarkastusta tai kuntoarviota perusteellisempi tutkimus, jossa rakenteiden kunto selvitetään pintaa syvemmältä. Kuntotutkimuksessa tehdään riittävä määrä rakenneavauksia tai näytteenottoja, jotta rakenteen mahdolliset vauriot, vaurioon johtaneet syyt, korjaustarve sekä korjaustapa ovat määritettävissä. Kuntotutkimus on usein pakollinen lähtötieto korjaussuunnittelua varten.

Kuntotutkimus voidaan tehdä rakenteille tai rakennuksen järjestelmille (LVIS).

Asuntokaupan yhteydessä on suositeltavaa tehdä kuntotutkimus aina, kun kiinteistössä on riskirakenteita. Riskirakenteiden todellinen kunto ei usein selviä riittävällä tarkkuudella tyypillisesti asuntokaupan yhteydessä tehtävässä kuntotarkastuksessa.

Mikrobivaurion toteaminen perustuu rakennuksen kokonaisvaltaiseen tutkimiseen ja sen yhteydessä tarvittaessa otettuihin mikrobiologisiin näytteisiin. Mikrobitutkimukset ovat tyypillisesti osa kuntotutkimusta ja niiden tavoitteena on arvioida rakenteiden kuntoa ja sen vaikutusta sisäilmaan. Mikrobitutkimukset suoritetaan asiantuntevasti ja voimassa olevia ohjeita ja määräyksiä noudattaen. Mikrobinäytteiden analysoinnissa käyttämämme tutkimuslaboratoriot täyttävät terveydensuojelulain (763/1994) ja sen nojalla annettujen asetusten (545/2015) ja säännösten mukaiset vaatimukset.

Materiaalien mikrobinäytteenotto on usein tarpeen, kun arvioidaan rakenteen todellista kuntoa. Mikrobikasvusto voi esiintyä rakenteissa värinmuutoksena materiaalin pinnalla tai puuterimaisena, pölymäisenä tai pistemäisenä kasvustona, mutta mikrobikasvusto ei ole aina kuitenkaan aistinvaraisesti todettavissa. Lisäksi näkyvä vaurio voi johtua myös jostakin muusta seikasta kuten esimerkiksi ilmavirtausten mukana tulleesta liasta. Tapauksissa, joissa rakenteen kunnon määrittäminen ei ole luotettavasti mahdollista, se tutkitaan mikrobianalyysein.

Ota yhteyttä niin räätlöidään tarpeisiisi sopiva kokonaisuus!

Asianmukaisilla kosteusmittauksilla voidaan ennakoida tai havaita kosteusvauriot aikaisessa vaiheessa, kartoittaa jo syntyneiden kosteusvaurioiden laajuutta tai määrittää esimerkiksi uudisrakenteiden kosteus ennen pinnoitustöitä. Kosteusmittausten tekeminen ja tulosten analysointi on ammattitaitoisen mittaajan työtä. Mittalaitteita ja mittaustuloksia pitää ymmärtää, jotta oikeiden johtopäätösten tekeminen on mahdollista.

Palveluitamme:

• Pintakosteusmittaukset (suuntaa-antava, pintoja rikkomaton menetelmä)
• Rakennekosteusmittaukset (porareikä- ja näytepalamittaus)
• Rakenteen ja olosuhteiden seuranta tallentavilla mittalaitteilla (tiedon reaaliaikainen seuranta verkkopalvelussa)

Mittaukset tehdään ammattimaisella ja kalibroiduilla mittalaitteilla, riittävän tarkkuuden saavuttamiseksi. Kosteusmittaukset tehdään voimassa olevien ohjeiden mukaisesti ja palvelu räätälöidään tilaajan tarpeita vastaavaksi.

Asbesti- ja haitta-ainekartoituksella selvitetään, onko kiinteistössä ja sen teknisissä järjestelmissä materiaaleja, jotka sisältävä terveydelle vaarallisia ja haitallisia aineita. Asbesti- ja haitta-ainekartoituksen perusteella voidaan suunnitella rakennuksen ja järjestelmien muutos- ja korjaustoimet siten, etteivät ne vaaranna korjausta suorittavien henkilöiden tai käyttäjien terveyttä. Puutteellisesti suoritetulla haitta-ainekartoituksella ja väärin toteutetuilla korjaustoimenpiteillä voidaan aiheuttaa vakavia haittoja kiinteistölle ja sen käyttäjille.

Esimerkiksi asbestia on käytetty rakentamisessa vuosina 1910-1992. Siksi remontointi- ja purkutöissä aineelle altistuu yhä edelleen paljon korjausrakentajia vuosittain. Asiantuntevan asbestikartoituksen ja sen jälkeen tarvittaessa suoritettavien asbestipurkutöiden avulla vältetään altistuminen. Asbesti on terveydelle erittäin vaarallista ja se aiheuttaakin Suomessa eniten työperäisiä kuolemia.

Rakennuksen kosteudenhallinta perustuu suunnitteluvaiheessa tehtyihin ratkaisuihin ja työmaan kosteudenhallintasuunnitelmaan. Suunnittelussa ja rakentamisen aikana tehdyt kosteudenhallintatoimet vaikuttavat koko rakennuksen elinkaareen. Asiantunteva kosteudenhallinnan suunnittelu ja suunnitelmien noudattaminen on perusta terveelliselle rakentamiselle ja rakennusten käyttäjien hyvinvoinnille.

Palveluitamme:

• Kosteudenhallintasuunnitelmat
• Työmaan kosteuskoordinaattoripalvelut
• Kosteusmittaussuunnitelmat

Kosteudenhallintasuunnitelman avulla pyritään pienentämään korjaus- ja uudisrakentamisen kosteusvaurioriskiä. Kosteudenhallintasuunnitelma tulee nykyään laatia jokaiselle uudisrakennustyömaalle sekä vähintään niille korjausrakennustyömaille, joilla kuivataan rakenteita, tehdään betonivaluja tai tarvitaan sääsuojausta. Kosteudenhallintasuunnitelma vaaditaan usein nykyisin rakennusluvassa.

Kosteudenhallintakoodinaattori on asiantuntija, jolla on riittävä asiantuntemus rakenteiden kosteusteknisestä toiminnasta, rakenteiden kuivumisesta, olosuhdehallinnasta, kosteusmittauksista ja muista kosteudenhallintasuunnitelmaan kuuluvista asioista. Kosteudenhallintakoordinaattori valvoo työmaan kosteudenhallinnan toteutumisesta.

Vietämme keskimäärin 90 % ajastamme rakennusten sisällä. Onko sisäilman laatu riittävän hyvää ja tiedämmekö, minkälaista ilmaa hengitämme?Sisäilmaselvitys voi sisältää esimerkiksi:

• Fysikaalisten olosuhteiden selvittämisen (lämpötila, kosteus, vuotoilmareitit, radon yms.)
• Rakenteiden mikrobiston ja sen sisäilmayhteyden selvittämisen
• Kemiallisten epäpuhtauksien selvittämisen (VOC, hiilidioksidi, hiilimonoksidi yms.)
• Kuitujen ja kuitulähteiden selvittämisen (mineraalivillakuidut, asbesti)
• Ilmanvaihdon ja talotekniikan toiminnan selvittämisen (ilmanvaihto, lämmitys, jäähdytys, paine-erot yms.)

Sisäilmaselvitys tulee yleensä tarpeelliseksi kun rakennuksen käyttäjät kokevat sisäilman laadun heikkona. Tyypillisesti sisäilma koetaan raskaana, tiloissa oireillaan tai havaitaan hajuhaittaa. Käyttäjien kokemukset sisäilman laadusta ovat usein yksilöllisiä, eikä niiden perusteella voida tehdä lopullisia johtopäätöksiä sisäilmassa mahdollisesti olevista haittatekijöistä.

Sisäilman laadun tarkkailu:

• Onko tiloissa poikkeavaa hajua?
• Onko tiloissa koettu oireilua? Helpottaako oireilu poissa ollessa?
• Onko sisäilma raikas vai koetaanko ilma raskaana?
• Onko tilassa kylmä tai kuuma?
• Tuntuuko sisäilma kostealta tai kuivalta?
• Onko tilojen pinnoilla vauriojälkiä tai onko tiedossa esimerkiksi vanhoja korjaamattomia vaurioita?

Tarjoamme muiden palveluiden ohella valvontapalveluja erityisesti korjausrakentamiseen. Henkilökuntamme koulutus ja vuosien kokemus korjausrakentamisesta ovat pohjana hyvälle valvontatyölle. Korjaushankkeiden ammattitaitoinen valvonta mahdollistaa hankkeen onnistumisen.
Asiakkaillemme olemme tehneet valvontaa esimerkiksi seuraavanlaisiin hankkeisiin:
– Omakotitalojen, loma-asuntojen ja muiden rakennusten palovahingot
– Purkutyöt
– Laajat vesivahingot
– Mikrobivauriot taloyhtiöissä ja kotitalouksissa
– Taloyhtiön erilaiset korjaushankkeet

Tarjoamme muiden palveluiden ohella resurssien salliessa suunnittelupalveluita erityisesti korjausrakentamiseen. Teemme korjaussuunnittelua erityisesti vesivahinkojen ja mikrobivaurioiden korjauksiin. Korjaussuunnittelussa asiakkainamme ovat vakuutusyhtiöt, taloyhtiöt ja kotitaloudet.
Asiakkaillemme olemme tehneet suunnittelua esimerkiksi seuraavanlaisiin hankkeisiin:
– Omakotitalojen valesokkelin korjaussuunnittelu
– Rivitalojen valesokkelin korjaussuunnittelu
– Omakotitalojen ja loma-asuntojen palovahingot (korjaustoimenpiteet)
– Omakotitalojen ja loma-asuntojen palovahingot (vanhan purku ja uuden rakentaminen)
– Vanhojen rakennusten purku (purkusuunnitelmat)
– Vesivahinkojen korjaussuunnittelu
– Mikrobivaurioiden korjaussuunnittelu